Digitaitokurssilta tukea työllistymiseen ja vinkkejä arkeen
Digitaidot liittyvät työllistymiseen kahdella eri tavalla. Ensin on itse töiden hakeminen, joka tapahtuu tänä päivänä verkossa. Avoimet työpaikat ilmoitetaan netissä ja töitä haetaan sähköisesti.
– Perustyön hakeminenkin on tällä hetkellä sidottu vahvasti verkkoon. Rakennustyömaillekaan ei enää niin vain kävellä kyselemään töitä, moni yritys edellyttää tietokoneella tehtyä CV:tä. Perustason digitaidot ovat siis äärettömän oleelliset, projektipäällikkö Joonas Rentola Helsingin työllisyyspalveluista sanoo.
Toinen puoli on se, että yhteiskunnan digitalisoituminen on jo läpäissyt työelämän laajasti. Monessa työssä tarvitaan digitaalisten laitteiden käytön osaamista.
– Esimerkiksi päiväkodeissa tehdään portfolioita, joissa kerrotaan mitä on tehty viikon aikana. Moniin töihin on tullut digitaaliset työkalut mukaan, Rentola toteaa.
Perusasioista liikkeelle
Kaikkien taidot eivät vastaa digitalisoituneen yhteiskunnan vaatimuksia ja tarpeita. Digitaitokursseilla lähdetään liikkeelle perusteista.
– Ensimmäiseksi opetellaan sähköpostin käyttöä. Olemme tunnistaneet sähköpostin kaiken A:ksi ja O:ksi. Sitä käytetään kirjautumiseen, sillä luodaan profiileja ja sillä rakennetaan digitaalinen minä, Rentola kertoo.
Sähköpostin jälkeen kursseilla treenataan tekstinkäsittelyä ja kirjautumista erilaisin palveluihin. Työnhaussa ja viranomaisasioinnissa tarvittavien taitojen lisäksi kursseilla opitaan arkea helpottavia digitaitoja. Tällaisia ovat esimerkiksi kirjaston sähköiset palvelut, reittioppaan käyttö ja kielen opiskelua tukeviin sovelluksiin tutustuminen.
– Kursseille tulee paljon sellaisia, joilla ei ole pankkitunnuksia. Olemme monesti nähneet ihmisten saavan ahaa-elämyksen siitä, kuinka hurjasti ne helpottavat elämää. Niiden ansiosta voi hoitaa itse monia asioita, Rentola kuvailee.
Saa kysyä uudestaan ja uudestaan
Digitaitokurssilla opiskellaan neljän viikon ajan neljänä päivänä viikossa 2,5 tuntia päivässä. Tahti kurssilla on rauhallinen ja toistoa on paljon. Kouluttajat saavatkin palautetta kärsivällisyydestään, sillä samaa asiaa saa kysyä monta kertaa.
– Kursseille osallistuu todella erilaisia ihmisiä. Keski-ikä on korkeahko, mutta nuorimmat ovat olleet parikymppisiä. Joukossa on maahan muuttaneita ja eri äidinkieliä puhuvia. Olemme järjestäneet kursseja muun muassa somaliksi, arabiaksi ja venäjäksi, mutta suurin osa haluaa opiskella digitaitoja suomeksi, Rentola kertoo.
Digitaidot-kurssilla ryhmäkoko on 15. Kouluttajia on aina paikalla kaksi tai kolme, joten he ehtivät opastaa jokaista henkilökohtaisesti. Pienryhmissä saa muilta kurssilaisilta vertaistukea digitaalisessa maailmassa toimimisen lisäksi työllistymiseen. Kurssilaiset tsemppaavat ja auttavat toisiaan. Pieni ryhmä helpottaa vertaistuen jakamista ja kursseilla tapahtuu paljon ystävystymistä.
– Olemme saaneet kursseista todella hyvää palautetta. Paras palaute on se, että henkilö pääsee elämässään eteenpäin haluamaansa suuntaan, Rentola kertoo.
Digityöelämää-hankkeen kurssin on tähän mennessä suorittanut yhteensä 183 henkilöä vuosien 2022 ja 2023 aikana.
Digitaidot puheeksi vastuuasiantuntijan kanssa
Työllisyyspalveluiden Digityöelämää-hankkeen järjestämille digitaitokursseille hakeudutaan oman vastuuasiantuntijan kautta. Jos on kiinnostunut parantamaan omia taitojaan, niin asia kannattaa ottaa puheeksi.
Työllisyyspalveluissa on tarjottu myös lyhyempiä Työnhaun digitaidot -kursseja. Toistaiseksi viimeiset kurssit toteutetaan huhtikuun 2023 aikana. Näihin on ohjattu sellaisia työnhakijoita, joilla on jo perustaidot hallussa. Kursseilla on keskitytty digitaaliseen työnhakuun. Vuonna 2022 Työnhaun digitaidot -kurssin suorittaneita oli kaikkiaan 132.
Lisäksi Helsingin kaupunki koordinoi muun muassa järjestöjen, kirjastojen ja opistojen toteuttamaa muuta digitukea. Digitaitokursseja tarjoavat myös esimerkiksi työväen- ja kansanopistot, Stadin AO sekä Uusix-verstaat.