Terveyttä ja työkykyä kannattaa vaalia työttömyyden aikana

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n hiljattain julkaiseman tutkimuksen mukaan työttömien itsensä mielestä suurin työllistymisen este on huono terveydentila. Jos työttömyyttä on jatkunut yli vuoden, terveysongelmien merkitys työllistymisen esteenä kasvaa. Helsingin kaupungin työllisyyspalveluissa tunnistetaan tämä ilmiö. Työnhakijoita halutaan tukea ylläpitämään omaa terveyttään ja sitä kautta työkykyään.
Henkilö ajaa polkupyörällä satamassa. Laiturissa on purjeveneitä.
Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä tasapainosta. Kuva: Julia Kivelä

Helsingin työllisyyspalveluiden työkykykoordinaattori Sari Tuominen rohkaisee työnhakijoita ottamaan terveydentilan puheeksi oman vastuuasiantuntijan kanssa. 

– Työnhakijan kannattaa puhua matalalla kynnyksellä omaan terveyteen ja työkykyyn liittyvistä asioista. Terveyteen liittyvät asiat ovat aina luottamuksellisia. Kertomisesta on ehdottomasti hyötyä, jotta voimme parhaimmin auttaa työllistymisessä. Näin voimme tarjota kunkin yksilölliseen tilanteeseen soveltuvia palveluita, Tuominen kertoo. 

Työllisyyspalveluissa asioidessa kysytään terveys- ja työkykyasioita samalla lailla kuin työnhakijan osaamista ja koulutusta. Työtön ja vastuuasiantuntija voivat yhdessä pohtia esimerkiksi tarvitseeko työkykyä selvittää tarkemmin. Puheeksi kannattaa ottaa myös lääkärin jo diagnosoima vamma tai sairaus, jolla on vaikutusta työllistymiseen. Ajantasaiset lääkärinlausunnot voi toimittaa omalle vastuuasiantuntijalle.  

– Jos henkilöllä on ollut pitkään terveys- tai työkykyhaasteita, niin ne voivat olla itselle niin tavallisia asioita, ettei niitä hoksaa edes kertoa. Tiedot voivat kuitenkin olla merkittäviä sen suhteen, miten voimme työllisyyspalveluissa auttaa, Tuominen sanoo.

Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä tasapainosta. Laajemmin määriteltynä työkyky kattaa terveyden ja toimintakyvyn, osaamisen, lähipiirin ja -ympäristön, arvot, motivaation ja olosuhteet sekä voimavarat. Työkyvyn arviointiin on monenlaisia menetelmiä. Yksinkertaisimmillaan sitä voi arvioida pohtimalla asiaa eri kanteilta ja sen jälkeen antamalla arvosanan omalle työkyvylleen. 

– Jos antaa kouluarvosanoilla arvioiden itselleen kahdeksan tai sitä huonomman, niin asia kannattaa ottaa puheeksi, Tuominen kehottaa. 

Omaolosta apua ja tukea terveyden ylläpitämiseen

Omaolo-verkkosivusto on tullut laajasti tutuksi koronaviruksen oirearvioinnista. Palvelu tarjoaa paljon muutakin terveyden ylläpitoon. Verkkopalvelussa voi esimerkiksi tehdä sähköisen terveystarkastuksen. Sieltä löytyy myös ohjeet, miten hakeutua tarvittaessa terveysasemalle. 

– Ohjaamme verkkopalveluita sujuvasti käyttäviä asiakkaitamme tekemään Omaolossa terveystarkastuksen. Sen avulla voi seurata ja ylläpitää omaa terveydentilaansa, Tuominen kertoo.

Terveystarkastuksen lisäksi Omaolossa voi osallistua terveyttä edistäviin sähköisiin valmennuksiin, joita löytyy omansa esimerkiksi liikunnasta, unesta tai painonhallinnasta kiinnostuneille. Valmennukset on suunniteltu auttamaan ja tukemaan omatoimista terveyden ylläpitämistä. 

Työttömällä on myös oikeus terveystarkastukseen omalla terveysasemalla. Työllisyyspalveluista voi saada lähetteen terveysasemalle, jos ei pysty tekemään Omaolon sähköistä terveystarkastusta. Terveydenhoitajan tarkastus on ilmainen, ja hän ohjaa tarvittaessa hoidon ja kuntoutuksen piiriin. Terveystarkastukseen voi myös hakeutua ilman lähetettä tai ohjausta ottamalla yhteyttä omalle terveysasemalle. 

– On hyvä myös muistaa, että työkykyyn kohdistuvat rajoitteet eivät ole usein este työllistymiselle. Mitä paremmin rajoitteet ovat tiedossa, niin sitä helpommin työllisyyspalveluissa osataan tarjota työnhakijalle soveltuvaa työtä ja yksilöllistä tukea työpaikan löytämiseen, Tuominen sanoo.

Lue lisää

Terveys ja työkyky

Omaolo.fi

SAK:n tutkimus: Terveysongelmat ja ikä ovat merkittäviä työllistymisen esteitä