Monimuotoinen, yhdenvertainen ja tasa-arvoinen työyhteisö on kaikille hyvä

– Meidän on pystyttävä tekemään sellaisia palveluja, joihin kaikki helsinkiläiset kokevat olevansa tervetulleita, viestintäpäällikkö Satu Pusa toteaa. 

Kaupunkistrategiassa on linjattu, että Helsinki edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Lisäksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmat ohjaavat näiden toteutumista kaupungin työpaikoilla, toimialoilla ja organisaatioissa. 

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla suunnitelma on jaettu kahteen osioon. Toinen osio käsittelee henkilöstön yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, toinen osio keskittyy näiden arvojen toteutumiseen toimialan tuottamissa palveluissa. Kulttuurin ja vapaa-ajan työyhteisöissä ja palveluissa aiheita pidetäänkin esillä säännöllisesti. 

– Viestintä ja markkinointi ovat isossa osassa luomassa kaupungille imagoa. Se on vaikuttamassa ihmisten mielipiteisiin ja ajatuksiin, normalisoimassa erilaisia asioita, markkinointisuunnittelija Elsa Heiko täydentää. 

Teemat vaativat jatkuvaa hereillä oloa

Kulttuurin ja vapaa-ajan työyhteisössä monimuotoisuuden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutuminen konkretisoituu siinä, että jokainen saa olla töissä oma itsensä. Teemat ovat toimialalla niin tärkeitä, että niistä keskustellaan jo työhaastattelussa. Alan työpaikkoihin toki myös hakeutuu paljon ihmisiä, joille nämä ovat tärkeitä. 

– Työyhteisölle on hyväksi, kun kenenkään ei tarvitse jännittää, ovatko he hyväksyttyjä vähemmistön edustajina. Tällaisessa työyhteisössä on myös paremmat työtulokset ja ihmiset viihtyvät meillä, Pusa sanoo.

– Viestintä ja markkinointi ovat DNA:ltaan sellaisia, että meidän tulee ymmärtää monimuotoisuutta ja olla kiinnostuneita sen kehittämisestä. Se ei toki tarkoita sitä, etteikö meidän pitäisi huomioida asiaa joka päivä. Meidän on oltava koko ajan hereillä, sillä yhdenvertaisuusasiat muuttuvat koko ajan, Heiko muistuttaa.  

Hereillä on oltava esimerkiksi yhdenvertaisuuteen liittyvän sanaston kehittyessä ja muuttuessa. Translain muutoksen seurauksena palveluita on tarkasteltava siltä kantilta, että ne ovat uuden lain mukaisia. Myös kaupunkilaiset auttavat pysymään kehityksen kelkassa antamalla palautetta. 

– Saamme nuorilta paljon yhdenvertaisuuteen ja monimuotoisuuteen liittyvää kommentointia. He ovat kommentoineet muun muassa, miten nepsyjen eli neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien tarpeet otetaan huomioon verkkosivupohjien suunnittelussa, Heiko kertoo. 

Yhdenvertaisuutta edistetään sanoilla, teoilla ja tiloilla

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa viedään eteenpäin konkreettisilla teoilla. Näistä osa on hyvin pieniä, osa merkittävän isoja. Iso asia työyhteisön monimuotoisuuden edistämisessä on anonyymi rekrytointi. Palkkatasa-arvo ja -avoimuus on toinen iso asia, jolla työnantaja varmistaa yhdenvertaisuuden toteutumisen. 

Työyhteisön yhdenvertaisuutta vahvistava asia on myös sukupuolineutraalit työnimikkeet. Niiden ansioista ketään ei sukupuoliteta väärin tittelin perusteella. Myös tilasuunnittelu voi tukea yhdenvertaisuutta. Tästä on hyvä esimerkki vessat ilman sukupuolimerkintää.

Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluissa on perusarkea, että erilaiset ihmisryhmät huomioidaan asiakkaina. Nuorisopalveluissa tehdään esimerkiksi romaninuorisotyötä. Kulttuurikeskus Caisa keskittyy kokonaisuudessaan tuottamaan monimuotoista kulttuuria yhdessä erilaisten ihmisten kanssa. 

– Kulttuuripalveluissa käymme parhaillaan läpi palveluja siitä näkökulmasta, että sisältöjä on kaikenlaisille helsinkiläisille. Selvitämme, että tuotammeko vaikkapa konsertteja tai näyttelyitä vain tietyille kohderyhmille, Pusa kertoo.

Viestinnässä ja markkinoinnissa tiedostetaan, että sanoilla ja kuvilla on iso merkitys.

– Pyrin siihen, etten tekisi sukupuolittunutta markkinointia tai viestintää. Erityisesti isoissa kampanjoissa viestien on palveltava kaikkia. Sukupuoletonta viestintää ja markkinointia on helppo toteuttaa sanoja miettimällä, eikä se ole keneltäkään pois, Heiko kertoo.