Helsingin järjestämiltä digitaitokursseilta tukea työllistymismahdollisuuksien parantumiseen
Helsingin työllisyyspalveluissa heikot digitaidot on tunnistettu yhdeksi työllistymisen esteeksi. Esimerkiksi Euroopan komission digitaalitalouden ja -yhteiskunnan indeksin mukaan noin 15 prosentilla Helsingin kaupungin asukkaista on puutteelliset digitaidot. Siksi kaupunki on järjestänyt työnhakijoille kohdennetusti digitaitokursseja. Tavoitteena on ollut saada helsinkiläisten työnhakijoiden digitaidot sille tasolle, että työnhaku ja viranomaisasiointi onnistuvat itsenäisesti verkossa. Tämä parantaa sekä kaupungin työllisyyspalveluiden asiakkaiden työllistymismahdollisuuksia että elämänlaatua.
– Helsingin kaupungille on tärkeää tukea kaikkia niitä toimenpiteitä, joiden avulla helsinkiläisten todennäköisyys työllistyä paranee. Sillä kun ihmiset saavat töitä, myös muu hyvinvointi yleensä kasvaa, summaa Helsingin kaupungin työllisyysjohtaja Annukka Sorjonen.
Digitaidot liittyvät työllistymiseen kahdella eri tavalla. Ensinnäkin ne vaikuttavat itse töiden hakemiseen, sillä avoimet työpaikat ilmoitetaan useimmiten netissä ja töitä haetaan sähköisesti. Lisäksi digitalisoituminen on jo läpäissyt työelämän laajasti. Monessa työssä tarvitaankin digitaalisten laitteiden käytön osaamista. Esimerkiksi työ päiväkodissa ei ole itsessään digitaalista, mutta siinäkin tehdään usein digitaalisilla työkaluilla portfolioita, joissa sähköisesti kerrotaan vanhemmille mitä on tehty viikon aikana.
Helsingin opit myös muiden työllisyyttä tukevien toimijoiden käyttöön
Helsinki on koko kaupungin kokoinen kokeilualusta ja kaupungin tavoitteena on, että kokeilujen avulla innovaatioita voidaan testata, kehittää ja skaalata. Helsinki aloittikin kokeilut digitaitokurssien järjestämiseen vuonna 2019 Digirasti-palvelulla. Sen oppien pohjalta kehitettiin myöhemmin Digityöelämää-hanke. Niiden myötä kaupunki on kerännyt kokemuksia, kuinka digitaitoja työnhaussa voidaan kasvattaa. Saatuja oppeja voivat hyödyntää kaikki työllisyyttä tukevat toimijat.
Helsingin kaupungin havaintojen mukaan oman laitteen puuttuminen, motivaation puute tai heikko suomen kielen taito heikentävät digitaitojen oppimismahdollisuuksia. Siksi Helsinki on panostanut erityisesti näiden osa-alueiden tukemiseen. Tavoitteena on ollut varmistaa digitaalisen osallisuuden vahvistuminen myös kaupungin tuen ja kurssin päättymisen jälkeen. Kurssilla syttynyttä motivaatiota on voitu myös entisestään kasvattaa liittämällä digitaitojen harjoittelu osallistujien omiin mielenkiinnon kohteisiin.
Helsingin kaupungin innovaatio oli yhdistää digitaitojen opettelu ihmisen arkeen ja viedä opiskelu myös luokkahuoneen seinien ulkopuolelle. Esimerkiksi Digityöelämää-hanke tarjosi osallistujille älypuhelimet digitaitojen harjoittelua varten. Osallistujan oli mahdollista myös saada laite omaksi kurssin suorittamisen jälkeen. Älypuhelimen saaminen toimi monelle motivaattorina osallistua kurssille, minkä avulla kiinnostus digitaitoja kohtaan ja niiden merkityksen ymmärtäminen saatiin herätettyä. Laitteen hinta olikin pieni siitä saatuun hyötyyn nähden ja tällaista toimintatapaa voidaan suositella vastaaville hankkeille myös jatkossa.
Digitaitojen kehittämistä tarvitaan useissa eri asiakasryhmissä
Työllisyysasteen kehittäminen on kärkitavoitteena myös Helsingin kaupungin elinkeinopolitiikassa. Sen yhtenä painopisteenä on, että kaupunkilaisten todennäköisyys työllistyä paranee ja yritykset saavat riittävästi osaavaa työvoimaa. Erityisesti heikosti suomea osaavat henkilöt jäävät kuitenkin helposti digitaalisten palveluiden ja verkkoon siirtyneiden työmarkkinoiden ulkopuolelle. Digitaalisen työnhaun opetusta järjestettiin siksi myös kohdennetusti heille, joilla suomen kielen taitoa ei vielä ollut tai se oli heikko. Omankielinen tuki kurssilla kannusti osallistujia ja loi turvallisuuden tunnetta, kun lähellä oli joku keneltä kysyä apua omalla kielellä. Samalla kurssilaiset kuitenkin halusivat opiskella erityisesti suomeksi ja omankielinen tuki toimi usein lähinnä opiskelukynnyksen madaltajana. Lisäksi kaupunki tunnisti tarpeen vain naisille suunnatuista palveluista ja järjesti pelkästään heille tarkoitettuja ryhmiä.
Digirasti-palvelu järjesti digitaitokurssin myös englanniksi ja kiinnostuneiden määrä oli todella suuri. Suurimmalla osalla osallistujista oli jo hyvät perustason digitaidot ja he olivat korkeasti koulutettuja. Tukea kaivattiin kuitenkin erityisesti työllistymiseen liittyvissä digitaidoissa.
Lähes kaikki kurssin käyneistä koki oppineensa työnhaussa hyödyllisiä taitoja
Helsingin järjestämillä digitaitokursseilla on toistaiseksi ollut asiakkaita yli 700. Kursseilla kerätyn palautteen mukaan lähes kaikki kurssilaisista ovat kokeneet oppineensa uusia ja työnhaussa hyödyllisiä taitoja. Digityöelämää-hankkeen kurssien alussa sen osallistujista sähköpostin pystyi itsenäisesti lähettämään vain noin joka neljäs, mutta neljän viikon kurssin jälkeen osuus kohosi jo kahteen kolmasosaan. Digitaitojen omaksumisen vaikutukset yksilöön ovatkin valtavat ja ne ulottuvat viranomaisasioinnista sosiaalisten suhteiden ylläpitoon.
– Olemme halunneet, että kurssille osallistumisesta on aidosti suurta hyötyä työnhakijalle. Kurssin aikana on käyty läpi tärkeimmät työnhakemisen digitaidot sekä opeteltu arkea helpottavia ja yksilön hyvinvointia edistäviä digitaitoja, kuten esimerkiksi kirjaston sähköisiä palveluja, reittioppaan käyttöä tai kielen opiskelua tukevia sovelluksia. Tärkeää on ollut myös kurssien sosiaalinen vaikutus, tiivistää projektipäällikkö Joonas Rentola Helsingin työllisyyspalveluista.
Digitaitokursseja ja Digirasti-palvelua on järjestetty kokeiluluonteisesti vuodesta 2019 ja ne jatkuvat kesään 2023 asti. Digityöelämää-hanketta on rahoittanut Euroopan sosiaalirahasto ja sen on toteuttanut Helsingin kaupunki. Hanke on rahoitettu osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian takia toteuttamia toimia.
Vaikka pilottihankkeet loppuvat, tarve digitaalisten taitojen kehittämiseen jää. Helsingin kaupunki koordinoikin omien hankkeiden lisäksi myös järjestöjen, kirjastojen ja opistojen toteuttamaa muuta digitukea. Digitaitokursseja tarjoavat myös esimerkiksi työväen- ja kansanopistot, Stadin AO sekä Uusix-verstaat.